Joogailua ilmassa leijaillen

Olen nyt pari kertaa seuran kautta päässyt kokeilemaan ilmajoogaa, ensin Merijoogassa Espoossa, ja muutama viikko sitten HIMA Happiness Studiolla Helsingissä.

En ollut aiemmin edes kuullut lajista, mutta koska olen aina innostunut kokeilemaan kaikkea uutta, ei tätäkään tarvinnut kahta kertaa miettiä mahdollisuuden ilmaantuessa.

Googletettuani kyseisen lajin olin sekä innoissani että hieman kauhuissani. Kankaan varassa roikkuvat joogailijat näyttivät eteerisiltä ja levollisilta, mutta tietäessäni oman kömpelyyteni ja jäykkyyteni, osasin odottaa hieman toisenlaisia tuntemuksia.

Ensimmäinen ajatus kankaan nähtyäni oli "kestääkö tää varmasti mua?", enkä tainnut olla ainoa. Rohkeasti jokainen meistä ensikartalaisista kuitenkin vääntäytyi kankaan sisään ja löysikin nopeasti mukavan asennon sankaan sisällä istuen tai maaten. Ilmajoogassa liikkeitä on lukuisia ja monet niistä mukailevat tavallisen joogan liikkeitä, joita tehdään hieman varioiden tukeutuen kankaaseen. Mielenkiitoisimpia toki olivat pelkästään kankaan varassa roikkuen tehtävät asennot. Meitä varoiteltiin siitä, että ensimmäisillä kerroilla kankaan luoma paine saattaa tuntua epämukavalta, mutta siihen kuulemma tottuu. Varsinkin niissä asennoissa, joissa kangas asettui etupuolelle lonkkaluiden kohdille tunne oli ajoittain melko ikävä. Useissa asennoissa oltiiin lisäksi vielä pää alaspäin, joka lisäsi epämukavuuden tunnetta. Itse en kuitenkaan kokenut sitä ylitsepääsemättömän epämukavaksi, ja halutessaan kankaan päälle sai asetella viltin joka vaimensi painetta.

Haasteellisinta oli luottaa kankaaseen ja ohjaajan neuvoihin, siihen että voin tiputtautua kankaan varaan ja pää alaspäin, ja että kunhan vaan asetan jalkani ja kehoni niinkuin neuvotaan niin tuleen siinä myös pysymään. Muutamaan kertaan tuntu,  että sotkeudun vaan kankaaseen enkä meinannut käsittää mitä kautta mikäkin raaja pitää kiepauttaa.

Ehdottomasti mukavinta oli ihan vaan suorana kokonaan kankaan sisässä makaaminen. Olo oli kuin perhosen toukalla kotelossa, hiljaa keinuvan kankaan vaimeasti painaessa kehoa joka puolelta.

Omien raajojeni liikkuvuus ei todellakaan ole huippuluokkaa joten tunti kävi kyllä ihan liikunnasta. Eri asennoissa roikkuminen tuntui jännältä ja selkä tuntui lopuksi pari senttiä pidemmältä kuin aloittaessa.
Kaiken kaikkiaan todella mukava kokemus, ja luulen meneväni ilmajoogailemaan toistekin, kunahan vaan aikataulu antaa myöten.

Rollin' with my Homies

Viime viikonloppuna taisteltiin historian halutuimmasta palkinnosta, kultaisesta luistimesta Helsinki Roller Derbyn kotijoukkueiden kesken.

Kotitiimijaoista oli pöhisty jo pitkän aikaa, ja kun jaot viimein julkistettiin, oli
Omalla kotitiimilläni Saturday Fight Feverillä oli tavoitteena paitsi tietysti kultaisen luistimen voittaminen, myös tajaunnanrajäyttävän intron esittäminen.

Omilla line-upeilla ei päästy treenaamaan kuin muutama kerta, ja edellinen perjantai käytettiinkin sekä yhteispelin hiomiseen että tanssiliikkeiden treenaamiseen.

Pelipäivänä oma peli oli vasta toisena vuorossa, ja aikaa oli reilusti offskates-lämmittelyyn sekä ulkona että sisällä. Mikä omalta kannaltani olikin loistojuttu, koska pelkkä 15 minuutin onskates-lämppä ei millään riitä. Erityisesti Jyväskylän scrimmagesta oppineena tiedän nyt että pelipaikalle kannattaa saapua hyvissä ajoin lämmittelemään omatoimisesti, 3 tunnin autossa istuskelun jälkeen kroppa alkoi olla pelikunnossa vasta pelin viimeisen 10 minuutin aikana.

©Jari von Behr

Introtanssi sai ansaittua huomiota ja tositoimiin päästiin Hurtta Lottas'ia vastaan.
Olin flunssassa koko viikon ja aikalailla jännitti oma jaksaminen. En kuitenkaan halunnut missata kotitiimipelejä, joten tankkasin edellisen viikon flunssalääkkeitä, pastaa ja nesteitä.

Nestetankkaukseen halusin eritysesti panostaa, koska olen ihan toivottoman huono juomaan vettä.
Kokeiluun pääsi myös kehuttu kookosvesijauhe. Olen kookosvettä joskus aiemminkin testaillut, mutta maustamaton kookosvesi ei juuri makuhermoja hivellyt ja hintakin oli melko suolainen.

Joukkuekaveista muutama mainitsi hommanneensa kookosvesijauhetta, ja ajattelin sen olevan testaamisen arvoinen tuote. Pienen metsästämisen jälkeen sainkin käsiini sitruunan ja limen makuista kookosvesijauhetta.

Tehosta en pysty ihan tarkkaa mielipidettä sanomaan, koska kookosveden lisäksi join myös ihan kotitekoista urheilujuomaa, eli suolaa, hunajaa ja sitruunamehua veteen sekoitettuna. Joka tapauksessa olotila oli varsin mainio flunssan huomioonottaen, joten uskon nestetankkauksesta olleen huomattavaa hyötyä.

Peli oli todella tiukka, mutta viimeiset minuutit pysyttiin kuitenkin niskan päällä ja SFF vei voiton pistein 150-128.

©Jari von Behr

Finaaliin päästiin siis, pelaamaan vierailevaa joukkuetta Jyväskylän Rolling Ragdollseja vastaan, joka peittosi Angry Nerdsit päivän ensimmäisessä pelissä.

Jyväskylää vastaan saatin homma jotenkin lopullisesti kasaan, wallit pitivät ja liidejä sateli.
Voitolla oltiin koko ajan ja voitettiinkin ihan reilulla pistemäärällä, 265-64.

Mahtava fiilis jäi kyllä koko päivästä, ja kivaa oli varmasti kaikilla. Itsellä nuo tuon lauantain pelit olivat parhaat ikinä pelaamani, ja onnistumisen tunteita tuli useita. Tästä voi hyvillä mielin taa jatkaa treenailua, jonka kanssa olen tämänkin vuoden puolella jo ehtinyt kärsiä pienenstä motivaation- ja uskonpuutteesta.

Pidempää tarinointia Rollin' With My Homies-turnauksesta voi lukea HRD:n sivuilta.

©Jari von Behr

Missä mennään?

Tätä vuotta on ehtinyt kulua jo hyvän aikaa, ja matkalle on mahtunut ihan kiitettävä määrä treenikertoja ja ryhtilikkeitä. Tällaisena kaikki tai ei mitään-tyyppisenä ihmisenä olen onnistunut mahduttamaan viikkooni treenikertoja keskimäärin 5-7, parhaimpina viikkoina 8. Vaikka välillä pelottaakin oma jaksaminen, suurempaa väsymystä ei ole kuitenkaan ollut haittavissa. Jatkan siis niin kauan kuin hyvältä tuntuu, omaa kehoa ja oloa tunnustellen. 

Ongelmaksi on enemmänkin muodostunut valtava innostus ja kiinnostus kaikkia mahdollisia lajeja kohtaan, sekä ajanpuute niiden harrastamiseen. Treenikalenterissa on tällä hetkellä roller derbyä 2-3 kertaa viikossa, kerran viikossa personal trainerin fysiikkatreenit, 1-2 nyrkkeilyn tekniikkatreenit, sandbell-treenit 1-2 kertaa viikossa, ja satunnaisesti cardio- ja tehotreenejä.
Lisäksi tahtoisin kovasti mahduttaa mukaan salitreeniä ja joogaa, kahvakuula ja crossfit houkuttelisi myös.

Mukaan kuivioihin ovat astuneet myös kaikenlaiset superfoodit. Uskon niiden osaltaan vaikuttaneen jaksamiseen, yleensä pimeä talvi menee ohi kuin sumussa, musertavan väsymyksen vallassa. Tosi väsymystä on tänäkin talvena ollut havaittavissa, mutta ei lähimainkaan siinä määrin mihin yleensä talvisin olen tottunut. Syömisiä ei muuten ole juuri tullut tarkkailtua, se lienee onkin seuraava vaihe tässä projektissa.

Vuosi on tuonut tullessaan kaikenlsisia muutoksia, ja lisää on odotettavissa. Onni ei ole aina potkinut turhan lujaa, mutta kaikesta huolimatta vallitseva fiilis on hyvä. 

Näin tänään auringon, pitkästä aikaa. Kevät tulee yllättävän nopeasti, ja olo on toiveikas sekä odottava.

New year, new stuff

...vuodet vierii, ajat muuttuu. Vuonna 2013 muuttui monikin asia, niin hyvässä kuin huonossakin. Lupaukset ja päätökset on tehty jo hyvissä ajoin ennen vuoden vaihtumista, ja uusia pyrin tekemään pitkin kuluvaa vuotta. Blogia voisi pyrkiä taas hyödyntämään fiiliksien kirjaamisessa, lähinnä treenien ja muun siihen liittyvän merkeissä. 

Treeniblogeista on tullut melkoisen suosittuja viime aikoina, varsinkin kun joka toinen salitsubu kirjaa fitnesskisoihin osallistumisen ensi vuoden tavoitteekseen. Huvittaa kun mietin itseäni postauksissa lavaposeerauksia ja fitnesspeppu-kuvia. Niitä täältä tuskin tulee koskaan löytymään mutta jonkinlaista muutosta toivon kuitenkin matkan varrella huomaavani, joko sisäisesti tai ulkoisesti. Tämä blogi toimikoon siitä jonkinlaisena matkapäiväkirjana.  

aikamoinen viikko

Niin kuin etukäteen arvelinkin, viime viikko oli melkoisen uuvuttava ja kaoottinen.
Työreissulle Kiuruveden Iskelmäviikolle lähdettiin ajelemaan sunnuntai-iltapäivästä. Ilta vietettiin kaverin mökillä. strategiapaleveria pitäen, grillaten ja saunoen.

Strategiapalaveri ja myyntiartikkeleiden testaus mökillä

Sauna

 Maanantaina alkoi työt. Ennen keskiviikkona starttaavaa festaria oli saatava alue kuntoon. Aamusta yöhön sai roudata tavaraa ja rakentaa baaritiskejä.
Keskiviikkona aamupäivästä portit avattiin, ja sen jälkeen sainkin viettää alueella aikaa kellon ympäri. Päivät venyivät 16-18-tuntisiksi, ja aikaa nukkumiseen ei ollut kuin muutamia tunteja. Hyvällä tuurilla päivällä saattoi ehtiä ottamaan tunnin päiväunet. Vettä satoi kaatamalla pari päivää, ja yölämpötilat olivat jäätäviä; 8 astetta, ja meikällä kuus paitaa päällekkäin. Ai mikä kesä?
Viikon vietin karaoketeltassa kuunnellen hyvin vaihtelevan tasoista hoilaamista, nukkuen vähän ja syöden mitä sattuu, milloin sattuu. Ei tullut urheiltua ei. 

Teltta ja lava. Tästä se lähti.

Vähän isompi lava.

Tuohisormus. Jumittui sormeen kolmeksi päiväksi.

Perjantaina havaittu outo valoilmiö karaoketeltan yläpuolella

Festarikoira, ja ihan paras päikkärikaveri

Viime yönä tuli nukuttua ensimmäiset kunnon unet viikkoon, ja ai että olikin mukava nukkua! Yhtään ei edes harmittanut herätä seitsemän aikaan kolmevuotiaan kummitytön kuiskimiseen ja tuijotukseen sohvan selkänojan takaa.

Kotiin en vielä palannut, vaan jäin matkalla pois kyydistä etelä-Savossa. Täällä olisi tarkoituksena viettää vielä muutama päivä, viettäen aikaa rakkaiden  iskojen ja niiden ihanien lapsien kanssa. Toinen isosiskoistakin kun tuli Ruotsista visiitille, niin olihan tämäkin vierailu pakko mahduttaa kalenteriin, vaikka tämä viikko on muutenkin kummallisen täynnä ohjelmaa.

Tänään suunnattiin vielä illalla mökille, jossa oli pakko käydä uimassa keskiyöllä. Pimeää, paljon hyttysiä ja kylmää vettä. Kerran kesässä.

viime viikon yhteenveto

Viime viikko (tai siis oikeastaan tämä viikko + viime viikonloppu) piti sisällään Joutsan reissua, jonkin verran luistelua, liian vähän liikuntaa, melko paljon treffailua joukkuekavereiden kanssa, ja vähän töitäkin.

Viime viikonloppuna LRD jakautui osapuilleen kahtia. Osa suuntasi Savitaipaleelle Summer of Clay tapahtumaan, joka oli Kouvolan ja Lappeenrannan välinen boutti + tietenkin asiaankuuluvat jatkot.
Osa lähti sinne nasuiksi, ja osa päätyi Lappeenrannan riveihin pelaamaan. Yhteenvetona siltä suunnalta kuultua on, että hyvä reissu oli!

Osa meistä taas suuntasi Joutsaan Chopper Show'hun, johon meitä pyydettiin vierailemaan. Järjestäjä oli innostunut roler derbystä, ja oli pyytänyt paikalle jengiä niin Lahdesta, Jyväskylästä kuin Helsingistäkin.
Ihan viimeiseen asti oli epäselvää mitä meidän tulisi paikanpäällä tehdä. Meidän Munaliisa kävi kuitenkin aiemmin Joutsassa sen verran tutustumassa tilannetta selvittämässä,  ja selvää oli että  minkäänlaista pelintynkää oisi turha edes yrittää, koska sopivaa paikkaa ei Joutsasta löytynyt.

Kun paikan päälle päästiin, oli sinne parkkikselle kuitenkin jonkinlainen rata kehitetty. Hienoahan se oli, paitsi että parkkipaikka oli erittäin epätasainen, oli töyssyä ja kuoppaa, rakoja asfaltissa, ja muutenkin pinta oli todella rosoinen. Pari kierrosta rullailtuamme jalkapohjat olivat jo täysin tunnottomat ja päässä tärisi vielä pitkän aikaa. Lisäksi ulkona oli ihan tuskaisen kuuma!

Lopulta päädyimme vetämään vain muutamia wallin pito -harjoituksia, whippejä ja muuta vastaavaa. Tämä oli kuitenkin melko kaukana siitä 'roller derby -show'sta' mitä yleisö ehkä odotti.

No, tämän jälkeen vaihdoimme vapaalle. Ilta meni letkeästi jatkotapahtumassa hengatessa. Jatkot sijaitsivat järjestäjän ranchin pihapiirissä. Meille oli varattu yöpaikka pihalla sijaitsevasta mummonmökistä, jossa oli pari pientä huonetta täynnä huonekaluja. Tämän mökin jaoimme sekä paikalla esintyneen bändin että ilmeisesti myös muutaman muun yön tunteina yösijaa etsineen humalaisen moottoripyöräharrastajan kanssa.

Aamun herätys oli juuri niin ihana kuin arvata saattaa. Lähdimme muutaman tytön voimin etsimään muutaman kilsan päässä sijaitsevaa uimarantaa, koska suihkuunkaan ei päässyt. Istuimme pihalla hyttysten syötävänä syömässä "aamupalaa", eli kaikkea mitä edellisillan eväistä oli jäänyt jäljelle.

Hyvä reissu joka tapauksessa oli, ja järjestäjäkin oli tyytyväinen. Innostui myös asiasta sen verran lisää, että lupaili ensi vuodeksi järjestää peliin sopivan alustan.

Muutenkin tuli viikon aikana treffailtua joukkuekavereita aika paljon. Ollaan istuttu iltateellä terassilla ja käyty satamassa jäätelöllä. Kivaa kivaa!

Treenattua tuli ihan liian vähän. Edellisviikon mave-treeni oli vikaliike. Häntäluu oli jo ihan hyvää vauhtia parantumassa, mutta pienilläkin painoilla tehtynä mave oli liikaa, ja koko viime tämän viikon häntäluu oli taas aikamoisen kipeä. En uskaltanut edes juoksemaan lähteä, jotta saisin sen nyt ihan oikeasti kuntoon. Muutaman kävelylenkin tein.

Loppuviikosta tein kuitenkin jo kyykkytreenin, ja vähän otti vielä kipeää mutta onneksi se on nyt ihan oikeasti jo parantumaan päin. Penkkitreeni meni myös jopa odotettua paremmin. Tältä viikolta jäi mave-treeni nyt kokonaan tekemättä, myös aikatauluongelmien vuoksi.  

Tälle viikonlopulle lupauduin töihin. Back to basics, niinsanotusti. Kaveri soitti ja kysyi olisinko voinut tehdä viikonlopun heidän narikassaan. Mikäs siinä. Narikkatyttönä en ole koskaan juuri ollut, mutta kesällä kun ei ole paljon takkejakaan niin helppo hommahan se on. Ainoa ongelma on etten meinaa kestää hereillä!

Ensi viikolla on myös poikkeusviikko. Lähdetään huomenna eli sunnuntaina ajelemaan kaverin kanssa kohti pohjois-savoa, ja ollaan siellä koko viikko töissä eräillä iskelmäjuhlilla. Ehdin jo elätellä haaveita päästä siellä salille, mutta 15 tunnin työpäivät tuskin jättävät tilaa salitreenille, varsinkaan kun en usko niin pienessä paikassa salien olevan auki keskellä yötä...

No, sitä seuraavalla viikolla jatkuu taas derbytreenit, salillekin toivon mukaan pääsee, ja juoksuakin voisi jatkaa!

aiheen vierestä

Tahtoisin kynsiini geelaukset. Tämä on jokseenkin kummallinen mieliteko sillä en ole jaksanut ulkonäöllisiä asioita viime aikoina miettiä juuri lainkaan ja omaan ulkonäköön panostaminen on tuntunut jokseenkin turhalta. Tahtoisin myös ripsipidennykset, koska omani ovat onnettomat nysät, ja nuo pidennykset vähentäisivät meikkauksen tarvetta.

Mutta nuo geelaukset tahtoisin, no, myös ulkonäöllisistä syistä. Omat kynteni ovat ruvenneet jostain syystä taas liuskoittumaan ja näyttävät jatkuvasti ihan kamalilta. Lisäksi jostain syystä kynnenaluset ovat aina täynnä jotain likaa, ja näyttävät myös siitä syystä ihan kamalilta. Sitten aina kaivelen niitä ja yritän putsailla millon milläkin apuvälineellä, ja se on ärsyttävä tapa.

Mulla on joskus vuosia sitten rakennekynnet akryylilla tehtynä. Tykkäsin niistäkin, mutta olivat vähän turhan paksut. Yleensä mulla ei niissä mitään tippiä ollut, vaan ihan oman kynnen päälle tehty. Jo työnkin takia en olisi pystynyt edes mitään pitkiä kynsiä pitämään.

Tässä kuvassa on aika kiva pituus, mutta todennäköisesti omat kynnet olisi pidettävä lyhyempinä; derbyily ja punttisali eivät ole kovin kynsiystävällisiä harrastuksia.

Nyt haluaisin ihan pelkän geelauksen, ilman tippiä tai mitään erikoisuuksia. Maksimissaan ranskalaisella manikyyrilla. En tiedä miten geelauksien kanssa on, mutta ainakin akryylien päällä lakkauskin pysyi ilmiömäisesti. Omissa kynsissä lakkaus alkaa näyttää huonolta jo päivän jälkeen. Ja olen melko laiska sitä korjailemaan, joten en ole jaksanut edes lakata kynsiä viime aikoina.

Jos tuon geelauksen kanssa lakkaus pysyy läheskään yhtä hyvin kuin akryylien kanssa, niin kynnet saisi melko vaivatta pysymään siistinä. Kunhan vaan muistaisi käydä huollattamassa tarpeeksi usein.

Hinta on tässäkin ratkaiseva tekijä; ylimääräistä ei löydy nyt tuonkaan vertaa.
Mietin myös vastikään kauppoihin tullutta Orly Smartgels-kotigeelaussettiä.

Jokusen arvostelunkin tuosta luin. Mutta koska ei ole ihan halvimmasta päästä tuokaan setti, niin en suoraan sanoen halua sitä ostaa testaamatta sitä omiin kynsiini. Jos tuo ei paljon peruslakkausta kauempaa kestä niin en kyllä halua tuota investointia tehdä.

Siihen asti tyydyn kaivelemaan kynnenalusiani haarukalla.