Sivut

perjantai 29. kesäkuuta 2012

tästä lähtee.

Jospa näiden treenien ja fiilisten kirjaaminen auttaisi etenemään tässä projektissa. Motivaatio ja usko itseensä tuntuu olevan kateissa, niiden uudelleen löytäminen olisi haaste numero yksi.

Eilen ensimmäinen punttitreeni 2v jälkeen. Vanhalta PT:ltä treenihjelmaa pyytelin, vielä ei sitä saanut aikaiseksi mutta käski salille. Tsekataan lähtötaso, ihan hyvä niin.

Kyykyllä lähdettiin. Jänitti itseäkin että mitä siitä tulee, sen nyt tiesi että mitään voimaa ei ole enää jäljellä mutta en tiennyt miten pahasti menee metsään jo tekniikankin kanssa.
Box-kyykkyä tangolla+lukoilla, eikä mennyt edes kovin huonosti. Huh. Viitisen sarjaa kutosen toistoilla, ei tuntunut pahalta ja melko hyvin liikeratakin tuli vielä jostain lihasmuistista. Ei se nyt ihan ilman sanomista mennyt, mutta ainahan siinä on jotain korjaamista ollutkin. Ei oo kai ikinä ihan täydellistä tuo mun kyykkäys ollutkaan. Jokatapauksessa paremmin meni kuin pelkäsin. 
Päälle vielä muita perusjuttuja, ojennusta, prässiä, pohkeita.. ja vatsoja.

Tänään ollut lihakset vähän kipeät muttei pahasti. Sillai hyvällä tavalla, muistaa taas että miks sitä aikoinaan treenaskaan.
Jäi aamulenkki välistä, mutta annoin sen itselleni anteeksi. taas ol itosi tukkoinen olo aamulla.
Offaritreenit oli illalla, ulkorullailua oli tarkoitus. Meitä ilmaantui paikalle jopa kaksi. Vähän jännitti josko rupeis satamaan, onneksi ei.
Aika löysää rullailua oli, meni vähän höpöttelyksi. kaveri halusi välttämättä lähteä Launeelle päin, itse en tykkää sinne päin mennä, paljon risteyksiä ja huonoa pintaa, ei pysty kunnolla keskittymään siihen luisteluun kun saa liikennevaloja ja katukivetyksiä kyttäillä. Onnistuin myös kaatumaan yhdessä alamäessä kun meni säätämiseks, ei uskaltanut nopeeta painaa menemään kun alla vilkas kevyen liikenteen risteys jossa pyöräilijät painaa täysiä ja puskia estämässä näkyvyyttä. Takamus edellähän sitä sitten taas asfalttiin mentiin niin. Nyt sattuu häntäluuhun, au. ehkä vielä joskus oppii välttämään tuon taaksepäin kaatumisen. Vielä ei vaan oo iskostunut takaraivoon että on parempi kaatua eteenpäin ja polvilleen.
Toivottavasti ei jää tuo häntäluu nyt vaivaamaan, istuminenkin nyt tekee vähän kipeetä. Ärsyttää. Asfaltti on kovempaa kuin parketti.

Huomenna ehkä aamulenkille jos ei hanuriin satu. Jos sataa vettä niin vois mennä illemmalla myös offarille treenaamaan peruskikkailuja luistimilla, kun nyt kerta luistimet on sinne jokatapauksessa vietävä. Jotain polttarihommia Sandy vetää lauantaina siellä, lainaan kamojani niille.

Viikonlopun aikana vois myös saada tuon ruokapuolen kuntoon. Vähän enemmän säännöllisyyttä kiitos, ja vähemmän kaikkea ylimääräistä. Miten se tuntuukin taas niin vaikeelta...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti